17.7.2015

WANTED!! ETSITÄÄN!!

Mistä löytyy se rohkea suomalainen talopakettiyritys tai rakennusfirma, joka tarjoaa asiakkailleen todellakin TÄYDELLISEN suunnitelmapaketin, johon tarjotaan myös pihasuunnitelma??

Siinäpä kaksi asiaa - talopaketti ja pihasuunnitelma - jotka eivät tunnu mahtuvan samaan pussauskoppiin :D :D   Tein tuossa yritykseni facebook -sivuilla  kyselyä asiasta eli kysyin lukijoiltani "olisiko pihasuunnitelma tärkeä/ tarpeellinen lisä talopakettien suunnitelmapakettiin?". Olin enemmän kuin yllättynyt siitä, miten vauhdilla tämä kysely lähti jakoon ja kuinka paljon sitä kommentoitiin.



Selkeästi tällaiselle paketille olisi  kovastikin kysyntää, mutta kukaan ei sitä tarjoa??!!  Miksi?   
Viimeisen n. viiden vuoden aikana olen yrittänyt ajaa tätä asiaa  eteenpäin sekä suurempien kotimaisten talotoimittajien suuntaan että paikallisten pienempien rakennusfirmojen suuntaan. Oulusta löytyi sentään pari pientä rakentajaa, joiden mielestä homma on todellakin tärkeä.  

Yleisin perustelu talomyyjien puolelta on se, että heillä keskitytään olennaiseen eli TALON rakentamiseen ja myyntiin  ja pihasuunnitelma on lähinnä ns. turhake eli eipä kiinnosta...
Ok....ehkä talomyyjän mielestä turhake, mutta kyllä se piha on omakotiasukkaalle usein olohuoneen jatke, jossa halutaan viihtyä Vai mitä mieltä olette?   Eikä sovi unohtaa as oy pihoja, joista voitaisiin pienin kustannuksin loihtia kaikkia asukkaita palveleva viherkeidas jos suunnittelu tehtäisiin yhtiön rakennusten suunnittelun kanssa käsi kädessä.   Uskokaa tai älkää -as oy piha voi olla paljon muutakin kuin vain nurmikko, pari pensasta, hiekkalaatikko, keinu ja penkki.

Valmistumassa oleva as oy piha viljelylaatikoineen ja omenapuineen.

Minulle on vastattu myös niin, että rakentajien budjetti on vedetty jo talon kanssa niin tiukille, ettei siihen mitään pihaa voida edes ehdottaa. 
Ok... mutta onko kukaan kertonut rakentajalle minkälaiset säästöt talosuunnitelun kanssa yhtäaikaa tehdyllä pihasuunnitelmalla saavutetaan?  Siinä voidaan saavuttaa hyvässä lykyssä tuhansien eurojen säästöt, kun pihan kaikki maatyöt tehdään yhdellä kertaa eikä niin, että ensin tehdään talo ja vuoden päästä piha.  Maarakennuskoneiden siirtelymaksut ja työtuntihinnat ovat aika korkeat.

Kun vedetään vähän henkeä ja mietitään asiaa tovi niin tässähän on tosiaan kyse pihasuunnitelman teosta - ei viherrakentamisesta.   Itse viherrakentamiseen olisi viisainta budjetoida n. 8-12% talorakentamisen kokonaiskustannuksista.  Kun pihasuunnitelma tehdään tässä alkuvaiheessa, on helppoa vaikuttaa kokonaiskustannuksiin ja saada kustannusarvio pihan rakentamisesta.  Asukas voi sen jälkeen itse määritellä tekeekö kaikki kerralla vai tehdäänkö istutukset ja pihan rakenteet pala kerrallaan. On myös tärkeää huomioida se, että kapeat kaupunkitontit saattavat olla lähes mahdottomia rakentaan sen jälkeen kun talo ja autokatos on sinne rakennettu  - oleskelupihalle ei välttämättä päästä enää kaivamaan koneilla eli kaivuu menee käsihommiksi.  Surkeinta minusta on se, että talopaketin toimitussisällössä myydään pihan nurmetus eli vedetään tontti nurmikolle.  Siitä nurmikosta ei ole kovin paljoa iloa siinä vaiheessa, kun pihasuunnitelma tilataan ja kaivuutyöt pistetään käyntiin.  Eli vähän turhaa työtä...


Ugh! Olen puhunut! :D :D

Nyt sitten vain ehdotuksia tulemaan miten tämä asia ratkaistaan!  Rakentajat - vaatikaa palvelua!


14.7.2015

Pölyttäjät puutarhassa

Maapallon elämän perusta on kasvien yhteyttäminen ja kasvien lisääntymisen edellytys on riittävä pölytys. Maapallon tehokkain ja tärkein pölyttäjähyönteinen on mehiläinen.   Hieman surullisena luen puutarhapalstoja ja erilaisia facebookryhmiä, jossa etsitään toistaan jykevämpiä keinoja hävittää pihalta ampiaiset ja tämä käsite yleensä sisältää myös hyödylliset mehiläiset ja kimalaiset.

Eli tuosta kolmikosta ampiaisen tunnistaa "ampiaisvyötäröstä" ja karvattomasta ruumiista, josta keltamusta raidoitus erottuu selkeästi.  Kimalainen ja mehiläinen ovat niitä puutarhan "hyviksiä", joiden tuhoamiseen täytyy kyllä olla hyvät perusteet jos sille tielle lähetään.  Albert Einsteinin sanoin: "Jos mehiläiset kuolevat, on ihmisillä neljä vuotta elinaikaa..."

Tunnista pölyttäjät hunaja.net

Nykyinen maatalous suosii suuria peltoaukeita, yhden viljelykasvin peltoja, salaojia ja kasvinsuojeluaineita, joilla kaikilla on luonnonvaraisten pölyttäjähyönteisten tehoa heikentävä vaikutus, sillä niiden luontaiset ravintokasvit ja pesäpaikat tuhoutuvat.  Totuus on, että nykyinen maatalous tarvitsee entistäkin enemmän mehiläisiä pölyttäjiksi ja luonnonvaraisten pölyttäjähyönteisten vähenemistä ovat korvanneet mehiläistarhaajat.  He tuottavat herkullisen kotimaisen hunajan lisäksi paljon pieniä apulaisia pölytyshommiin ja siksi olikin aika järkyttävää lukea Suomen Mehiläishoitajien liiton tiedote, jossa kerrottiin Loimaalla tapahtuneesta kasvinsuojeluruiskutuksen aiheuttamasta tarhamehiläisen joukkotuhosta. Kasvinsuojeluaine oli ilmeisesti ruiskutettu vastoin ruiskutusohjeita mehiläisten lentoaikana.  Jotenkin tuntuu oudolta tällainen välinpitämättömyys viljelijöiden puolelta, sillä pölyttäjien määrähän vaikuttaa suoraan  myös sadon määrään.


Vuodesta 2006 lähtien  yksin Yhdysvalloissa on kuollut yli kolme miljoonaa mehiläisyhdyskuntaa ja maailmanlaajuisesti miljardeja.  Mehiläispopulaatioiden romahtaminen on vakavasti otettava uhka viljasadoille sillä kolmannes kaikesta syömästämme ruoasta on riippuvaista näistä pienistä pölyttäjistä.  Joukkokuolemien syyksi on epäilty virustartuntaa, erilaisia bakteeritartuntoja, liian tehokasta kasvatusta mutta myös erittäin suurella varmuudella kasviensuojelukemikaaleja.  Keväällä 2014 Harvardin yliopisto julkaisi tutkimuksen ns. neonikotinoidien vaarallisuudesta mehiläisille ja heinäkuun alussa luin ensimmäisiä tutkimustuloksia glyfosaatin haitallisesta vaikutuksesta.  Glyfosaattia on mm. kaikkien tuntemassa Round Up -valmisteessa, jota myydään ihan rautakauppatavarana kaikille kansalaisille.


Pölyttäjiä voi auttaa ihan kotipuutarhassa erilaisin keinoin.  Mm. keinopesät on hyvä ekoteko erakkomehiläisille samoin erilaisten mesikasvien lisääminen istutusryhmissä. Pölyttäjät auttavat kasvattamaan kotipuutarhan hyötypuutarhan satoa ja parantavat kukkaloistoa!

10.5.2015

Luonnonmukainen piha/puutarha

Haaveiletko helppohoitoisesta pihasta tai puutarhasta?  Asiakkaitteni toivelistan nro 1. on ehdottomasti pihan helppohoitoisuus.  Vaan kun lähden kyselemään sitten ajatuksia siitä, mikä heidän mielestään on helppohoitoista, on vastaus yleensä "ei istutuksia tai perennaryhmiä - vain nurmikkoa".  Valitettavasti tuo nurmikko on mielestäni pihan työläin osa eli ollaan kaukana helppohoitoisuudesta jos pihaan asennetaan vain pelkkä nurmikenttä.  Jokainen, joka on hoitanut laajaa pihanurmea tietää, että se on pienimuotoinen työleiri....leikkaamista, lannoittamista, paikkaamista, kastelua jne. jne.


Millainen sitten on helppohoitoinen piha?


Se on luonnonmukainen piha, johon valittu kasvit tontilla luonnostaan viihtyvistä lajeista.  Näiden lisäksi pihalle istututetaan tontin maaperäolosuhteisiin sekä valo-, kosteus- ja tuuliolosuhteisiin sopivia kasveja.  Eli tärkein asia on hahmottaa tontin maaperä ja hyväksyä se.  Näin vältetään kalliit ja työläät massanvaihdot, joilla vaikkapa kuivasta kangastontista pyritään väkisin tekemään tuore lehto.


Kuva: Kotiliesi


Miten luonnonmukainen piha/puutarha perustetaan?


1. Jos sinulla on valmis visio unelmiesi puutarhasta, niin tonttitarjontaa voisi katsoa vähän "sillä silmällä" eli miettiä mikä tarjolla oleva tontti vastaa maaperäominaisuuksiltaan sekä valo- ja tuuliolosuhteiltaan sitä omaa unelmien pihaa.  Esim. aurinkoiselle rinnetontille onnistuu helposti kaunis kuiva kivikkopuutarha ja tuore metästontti on oiva paikka metsäpuutarhalla.  Tärkeintä on, ettet yritä vääntää tontista väkisin jotain muuta, kuin mitkä sen lähtöasetelmat ovat.

2. Sopivan tontin löydyttyä voit aloittaa pihan suunnittelun ja lopuksi istutusalueiden suunnittelun.  Suosi istutusalueissa kerroksellisuutta eli käytä sekaisin puita, pensaita ja perennoja. Muista, että pieneenkin pihaan mahtuu puu! Nykyisin on tarjolla iso valikoima rungollisia pensaita, joista saa pikkupuun vaikka rivitalon pihaan.

3.  Suosi istutuksissa monilajisuutta.  Näin kasvustot eivät ole herkkiä erilaisille kasvitaudeille tai tuohoeläimille.  Myös talvituhot jäävät pienemmäksi tällaisessa istutusryhmässä kuin sellaisessa, jossa on vain yhtä lajia.  Monilajisuus myös houkuttelee puutarhajaan monipuolisen eliökannan ja näin tuholaisilla on pihalla myös erilaisia luonnollisia vihollisia.  Käytä istutusryhmissä myös syötäviä kasveja, kuten esim. yrttejä.

4.  Suosi kasvivalinnoissasi sellaisia kasveja, jotka houkuttelevat pihaan ja puutarhaan perhosia ja pölyttäjiä.  Näihin kasveihin voit tutustua esim. Riku Cajanderin Puutarhan parhaat perhoskasvit -kirjassa.  Jos pihalle on mahdollista tehdä lampi tai pieni kosteikko saat siihen mukavan alueen sammakoille ja sudenkorennoille. Perhosia voi houkutella pihalle myös ns. perhosbaarin avulla ja hyönteishotelli helpottaa haluttujen petohyönteisten talvehtimista pihapiirissä. GreenDreams Oy:n Pinterest -kansiosta löydät kuvia erilaisista perhoskasveista ja hyönteishotelleista.








5.  Huolehdi myös pihan muista pikkueläimistä.  Jätä turvallisia kulkureittejä siileille ja kiinnitä piha-alueelle linnunpönttöjä.  

6. Kompostoi eli suosi tontin sisällä tapahtuvaa kierrätystä.  Kompostista saat kompostimultaa, jota voidaan käyttää puutarhassa lannoitteena ja maanparannusaineena.  Luonnonmukainen piha on syksyisinkin helppohoitoinen, sillä pihaa ei suositella haravoitavan paljaaksi vaan lehdet jätetään paikoilleen maatumaan.


7. Luonnonmukaisella pihalla pyritään kattamaan kaikki istutusalueet esim. viherkatteella.  Katteiden avulla suojataan paljas maanpinta, jotta se ei haihduta vettä eikä olisi niin altis eroosiolle.  Nurmikoalueen sijaan suositaan maanpeitekasveja, kunttaa tai esim. niittykasvillisuutta


8. Vältä erilaisten torjunta-aineiden käyttöä puutarhassasi.  Monilajisessa puutarhassa vallitsee luonnon tasapaino eli tuhohyönteisillä on siellä luontaisia vihollisia eikä myrkkyjä tarvita.


9. Tärkeintä luonnonmukaisen puutarhan hoidossa on rentous :)  Luonnonmukaista puutarhaa sanotaankin usein laiskan miehen puutarhaksi sillä ideana on, että luonto hoitaa puutarhan.  Se ei tarvitse lisäkastelua eikä lannoituksia, kun kasvit on valittu tontin maaperä ja kasvuolosuhteet huomioonottaen.  Luonnonmukaisella pihalla kasvien annetaan levitä rauhassa ja hyväksytään luonnonvalinta eli se, että kaikki kasvit eivät menesty esim. joka talvi hengissä.

Nautitaan luonnomukaisesta pihasta, niin nauttivat myös kimalaiset ja perhoset !


8.4.2015

Pienen pihan suunnittelu


Pienistä pihoista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä rivitalopihoja tai pieniä paritalopihoja.  Uutena tulokkaana omiin suunnittelukohteisiini on tullut on ns. ketjutetut omakotitalot, joiden piha-alue on todella pieni. Pihan malli on poikkeuksetta selkeä suorakaiteen tai neliön muotoinen ja yhä enenevissä määrin ne on rajattu korkein lauta-aidoin eli näkymä ikkunasta ulos on melko karu.

Pihan ilmettä suunniteltaessa kannattaa lähtökohtaisesti miettiä mitä piha sinulle itsellesi ja perheellesi merkitsee. Onko piha lasten leikkipiha, olohuoneen jatke, kesäkeittiö, hyötypuutarha jne.   Tarvitaanko pihalla nurmikkoa vai halutaanko esim terassialuetta laajentaa ja jatkaa vaikkapa kivipinnoin. Kun tämä asia on selvä, aloitetaan pihan suunnittelu toivotuilla toiminnoilla. Pihalehtiä ja -kirjoja kannattaa selailla ja esim. Pinterest- palvelusta löytyy kuvahaulla paljon erilaisia ideakuvia.  

Pienelläkin pihalla on mahdollista toteuttaa ns. huoneajattelua, jossa erilaiset toiminnot ovat omina "huoneinaan" ja hyvällä suunnittelulla ns. toivottoman tuntuisestakin lähtötilanteesta saadaan toimiva ja viihtyisä kokonaisuus.

Kuva Pinterest
Kuva Pinterest


Kun olet päättänyt puutarhan toiminnot. suunnittele pihan muotokieli ja mitoitus.  Pienessä pihassa kannattaa suosia geometrisiä perusmuotoja - neliöitä ja suorakaiteita. Nämä muodot toistavat talon muotoa ja antavat pihalle hyvän jäsennellyn ulkonäön.  Ympyrän käyttö onnistuu myös -tai yleensäkin kaarevien muotojen käyttö - mutta niiden kanssa täytyy olla huolellinen, ettei lopputulos näytä epäsiistiltä ja huolittelemattomalta.  

 


Jos pieni piha on rinteinen luo se omat haasteensa pihan suunnitteluun.  Kukaan ei halua pihaa, jolla ei voi tehdä mitään kun se on....hmmmm...yhtä rinnettä :) .  Eli pihaa pitää porrastaa ja luoda sinne tiloja eri tasoihin.  Näin saadaan loihdittua rinteestä toimiva pihakokonaisuus.

Ennen


Jälkeen

Pienessä puutarhassa kannattaa ottaa käyttöön myös pystysuorat pinnat eli hyödyntää köynnöskasveja ja kapeakasvuisia puita ja pensaita.  Myös pieni pergolarakenne tuo lisää tilaa köynnöskasveille. Ja muista - pieneenkin pihaan mahtuu aina yksi pihapuu - vaikkapa pienikasvuinen omenapuu tai kaunis rungollinen pensas.  Pienessä pihassa kannattaa suosia yhtenäisiä istutusalueita ja satsata kunnolla esim. yhteen perennaryhmään kuin että istuttaisi yksittäisiä kasveja pitkin pihaa. Kasveissa kannattaa suosia toistoa eli liian suuri erilaisten kasvien määrä tekee pihasta helposti sekavan ja levottoman oloisen.

Loppusilauksen pienelle pihalle antaa hyvin suunniteltu valaistus, jossa käytetään esim. terassiin upotettuja valaisimia ja matalia, kasvillisuusryhmiin sijoitettuja pylväsvalaisimia.  Pihavalaistus suunnitellaan hyvissä ajoin, että rakentamisvaiheessa tarvittavat johdot yms. saadaan vedettyä paikoilleen ennen pintojen ja istutusalueiden rakentamista.

Esimerkki rivitalopihan uudistamisesta

Rivitalopihoille on tyypillistä, että siinä on erilliset etu- ja takapiha, jotka ovat hyvin usein kasvuolosuhteiltaan aivan erilaiset - toinen varjoinen pohjoispiha ja toinen aurinkoinen etelä- tai länsipiha.  Alla olevassa kohteessa pihan paahteinen puoli on sisääntulossa ja varjoisempi puoli oleskeluterassin puolella.



Rivitalopihan vanha sisääntulo
Uusi sisääntulo

 

Yllä olevassa kohteessa sisääntulo haluttiin siistimmäksi ja helppohoitoisemmaksi.  Pihasta poistettiin vanha hankalahoitoinen nurmikko sekä huonokuntoiset pensasistutukset.  Piha nostettiin matalalla muurilla suoraksi ja istutukset valittiin niin, että ne kasvavat muutamassa vuodessa sellaisiksi ettei paljasta multaa näy.  


Takapihalla terassin edessä kasvoi ylisuureksi kasvanut pihlaja-angervo, joka peitti jo puolet terassinkin alasta.  Se poistettiin ja terassin eteen suunniteltiin pitkin kesää kukkiva istutusryhmä ja keinun alle tehtiin kiveys.

Takapihan lähtötilanne 1.


 

Takapihan lähtötilanne 1.



Tässä kuvia istutuskesältä :) 




Nyt terassi ei ole korkean pensaan tukahduttamana ja kunhan kasvit pääsevät kunnon kasvuvauhtiin multapinta häviää kokonaan näkyvistä.  Myös keinussa on kiva istuskella, kun se on  uuden kivetyn alueen päällä :)


Kirjallisuutta:
Pikkupiha - suunnittelu ja kasvivalinnat (Taimistoviljelijät ry)
Small Garden Desing Bible (Tim Newbury)
Small Garden (John Brookes)
Pihasuunnittelun ABC (Helga Gropper)





7.3.2015

Yleisimmät virheet pihan suunnittelussa ja rakentamisessa

Aikaisemmissa blogikirjoituksissa olen käsitellyt pihasuunnittelua ja piharakentamista.  Nyt lyhyesti suunnittelu-/rakentamisvirheitä, joita pihoilla tavallisimmin näkee.



1. Koko suunnittelu on unohtunut!


- rakennetaan talo ja sitten vasta mietitään mitä pihan kanssa tehtäisiin.... ja usein ei sitten olekaan rahaa eikä energiaa pihan toteuttamiseen

HOX!
->  pihasuunnittelu tulisi tehdä yhdessä rakennussuunnittelun kanssa, jotta kaikille toiminnoille varattaisiin riittävästi tilaa
->  uudisrakentaja - varaa rakennusbudjetissa n. 8-12 % kiinteistön arvosta piharakentamiseen 
->  tontilla saadaan suuriakin kustannussäästöjä  rakennustöiden oikealla ajoituksella. 
->  maa-aineksen kaivuut ja siirtämiset, kasvualustojen tuonti, kiveysten ja rakenteiden rakennekerrosten tekeminen, puiden kaadot, ojitukset ja pengerrykset kannattaa tehdä silloin, kun tontilla muutenkin jylläävät isot koneet.


2. Pihan pohjatyöt on tehty huonosti


- pintavesien kaadot huonot eli pahimmassa tapauksessa vedet valuvat pihalta kohti taloa. Kaadot talosta poispäin tulisi olla vähintään 3% viiden metrin matkalla.
-huonosti tehdyt kaadot johtavat vedet naapurin tontille
- suunnittelussa ei ole otettu huomioon tontin maaperäolosuhteita ja esim. pihan kulkuväylien alusrakenteet on riittämättömät, joka johtaa kiveysten tai asfaltoinnin routimiseen.



3. Kasvit on istutettu väärään kasvupaikkaan


- ennen kasvien valintaa ei ole perehdytty riittävästi siihen minkälaiset kasvuolosuhteet pihalla/puutarhassa on - tärkeimpänä maaperän laatu!
- myös tuuli ja valo-olosuhteet on otettava huomioon kasvivalinnoissa.  Esim. alppiruusun paikka ei ole keskellä pihaa auringonpaahteessa vaan se tarvitsee puolivarjoisan kasvupaikan, jossa kasvualusta on hapan ja omenapuu harvoin selviää talvesta paikalla, jossa on kylmä pohjoistuuli.

HOX!
->  tutustu kasvien kasvupaikkavaatimuksiin ennen kuin ostat sen hetken mielijohteesta kaupan alekorista.


4. Pihan sisääntulo on unohdettu


- sisäänkäynti on talon "käyntikortti"  ei ole ihan samantekevää mitä sinne on istutettu tai mikä on näkymä esim. viereiselle tielle.


5. Istusalueista ei ole tehty yhtenäisiä/istutuskuopat ovat liian pieniä/kasvualusta riittämätön


- istutusalueiden ja nurmikon alle laitetaan liian vähän multaa/kasvualustaa (hyvin tehdyn nurmikon alla on vähintään 20 cm tiivistettyä kasvualustaa!)
- kasvualusta on huonolaatuista eli ei täytä viherympäristöliiton vaatimuksia (on lannoitamaton tai sisältää rikkakasveja)
- puiden istutuskuopat liian pieniä, jolloin juuristo alkaa ns. kiertää kehää kuopassa ja tukehtuu tilan puutteeseen
- istutusalueet eivät ole yhtenäisiä, vaan esim. pensaat yksittäisinä pitkin nurmialueita, jolloin ne joutuvat taistelemaan ravinteista kasvutilasta nurmikon kanssa.  Yleenäs nurmikasvusto voittaa tämän mittelön ja pensaat voivat huonosti.

HOX!
-> tee istutuskuopasta reilusti leveä. Esim. lehtipuille 150 cm.  Syvyys n. 60-80 cm riippuen juuripaakun koosta
-> yhtenäisten istutusalueiden hoitaminen on helpompaa kuin yksittäisten, nurmikolle istutettujen pensaiden.




6. Puut on istutettu liian lähelle rakennuksia


- talon huolto vaikeutuu ja puu varjostaa täysikasvuisena
- puun muoto ja elinvoimaisuus kärsivät
- puuta joutudaan leikkaamaan, mikä voi aiheuttaa esim. lahovikoja
-> lahovikainen puu on turvallisuusriski eli esim. myrskytuuli voi kaataa puun

- lehdet kertyvät sadevesikouruihin
- maatuvat lehdet sammaloittavat katon
- juuristo kaivautuu sadevesi- ja salaojaputkistoon


7. Toimintojen sijoittelua ei ole mietitty rakennusvaiheessa


- lapset (trampoliini)- mitä tilalle joskus myöhemmin?
- mihin on järkevintä sijoittaa polkupyörät
- takka/polttopuut - onko niille varattu tilaa
- peräkärryn paikka
- kompostorit


8. Lumien säilyttämiselle ei ole varattu tilaa


- Suomessa on joka vuosi talvi ja lumien säilyttämiselle on varattava tilaa (tästä kirjoittelin aikaisemmin blogissani)


9. Pihan hoitotasoa ei ole mietitty


- virheellisesti päädytään nurmipihaan, joka on hoidollisesti kaikkein työläin.  Oikeilla kasvivalinnoilla ja  yhtenäisillä istutusalueilla saadaan pihasta helppohoitoinen. Myös maanpeitekasvien ja esim. niittykasvillisuuden käyttöä kannattaa harkita

Jos haluat välttää virheet, ota selvää ja suunnittele. Jos oma aika tai kiinnostus suunnittelun ei riitä, palkkaa pihasuunnittelija ja toteuta suunnitelma viherrakentamisen ammattilaisen avulla.

23.2.2015

Vanhan pihan kunnostaminen

Kaikille omakotitalosta haaveileville uuden rakentaminen ei ole sopiva vaihtoehto vaan he valitsevat uudeksi kodikseen vanhan talon - usein ihan sen takia, että siellä on valmiina piha suurine puineen ja pensaineen. Vanhaan pihaan halutaan kuitenkin mahdollisesti jotain muutoksia.






Vanhan pihan saneerausta suunnittelevan on syytä edetä piharemontin kanssa hitaasti ja ajatuksen kanssa - uudistaminen tulee tehdä varoen ja lempeällä otteella.   Kannattaa miettiä onko vanha rintamiestalo ympäristöineen sinulle sopiva paikka, jos haaveilet japanilaistyylisestä havu/kivikkopuutarhasta. Ennen kuin pihan muokkaukseen ryhdytään , suosittelen ympäristön, kasvillisuuden sekä tontin tuuli- ja valo-olosuhteiden tarkkailua vaikkapa ihan pari kesää ja talvea kaikessa rauhassa.  Näin selviää tontin valoisimmat, varjoisimmat, kuivimmat, kosteimmat ja tuulisimmat kohdat ja sen perusteella voidaan lähteä pihan kunnostamiseen ja uudistamiseen.

Pihan raivaaminen aloitetaan varovaisesti.  Hienovaraisella raivauksella saadaan esiin pihan alkuperäinen kasvillisuus ja seasta voi löytää esim. ihania, kestäviä maatiaisperennoja. Olisi tärkeää myös hieman selvittää talon ja pihan rakentamisajankohdan puutarhaihanteita, jotta kunnostaminen sujuisi vanhaa kunnioittaen.   Esim. vanhan puutalon (ennen sotia rakennettu) pihalla kulkuväylät olivat alunperin hiekkakäytäviä tai paikalla valettuja betonilaattoja.  Puutarhat olivat reheviä ja niissä oli selkeät hyötypuutarhat marjapensaineen, perunamaineen ja omenapuineen.  Oleskelualueet olivat selkeästi irti rakennuksesta niitä suojasi pensasryhmät.  Sotien jälkeen pihojen suunnittelussa kiinnitettiin huomiota pihan käyttöön perheen oleskelualueena.  Talon yhteyteen laatoitettiin oleskelupaikka ja pihanurmikosta muotoutui alue mm. pihapelejä varten.  Hyötypuutarhat pienenivät ja suuret perennaistutukset valtasivat alaa. -60 ja -70 -lukujen tasakattoisten tiilitalojen pihat olivat yksinkertaisia, suoraviivaisia ja istutuksissa suosittiin havukasveja ja näyttäviä perennoja.  Istutusalueet olivat yhtenäisiä ja oleskelualueet siirtyivät talon yhteyteen.


Milloin vanhan pihan remontointi on ajankohtaista?


  • Vanha piha  tehty edellisten asukkaiden mieltymysten mukaisesti ja aika on ajanut toteutuksen ohi eli huomataan piharemontin tarve. 
  • tontilla olevia rakennuksia remontoidaan
  • sokkelin kosteuseristämisen yhteydessä
  • sadevesijärjestelmien parannustöiden yhteydessä
  • tontin pintavesien ohjaamisen yhteydessä
  • pihavalaistuksen parantaminen


Kunnostussuunnitelman lähtökohtana on realistinen tilannekartoitus puutarhan/pihan nykytilanteesta


Tontista piirretään pohjakartta, johon merkitään:

  • tontin rajat ja rakennukset
  • nykyiset toiminnot
  • kootaan yhteen pihan "aarteet" eli alkuperäisen pihan kasvillisuus
  • ilmansuunnat
  • ikkunat/ovet
  • tasoerot
  • olemassa olevat puut, pensaat ja perennaryhmät
  • aidat
  • isot kivet tms.
  • naapurit
  • tiet
  • valaistus
  • tuulensuunnat
  • vesipiste
  • säilytettävät rakenteet (pergolat, leikkimökki jne.)
  • näkymät (hyvät ja huonot)


Seuraavaksi tehdään kuntoarvio pihapiirin kasvillisuudesta eli arvioidaan itse tai asiantuntijan avulla puiden ja pensaiden kunto ja mietitään miten esim. suurten puiden poisto vaikuttaa omaan ja naapuruston maisemaan. Esim. suurten koivujen poisto vaikuttaa tontin vesitalouteen ja valo-olosuhteisiin. Kasvillisuuden arvioinnin ohessa tarkistetaan pihapiirin kalusteet ja säilytettävät rakenteet.

Mitä muuta pitää ottaa huomioon:


Tutustu oman asuinalueen rakennusjärjestykseen sillä kuntien ja kaupunkien rakennusjärjestykset ohjeistavat mm.

  • puiden kaatoa
  • tukimuurien ja pengerrysten rakentamista
  • piharakennusten rakentamista ja sijoittamista tontille (esim. grillikatos, leikkimökki...)
  • lumien kasausta
  • istutuksia
  • pihan aitaamista
  • tontin ajoliittymiä

Näiden ohjeistusten sisältö vaihtelee alue- ja paikkakuntakohtaisesti


15.2.2015

Ikivihreiden kasvien suojaaminen keväällä


Kotipuutarhureille kevät on uuden kasvukauden aloittamisen juhlaa! Auringonpilkahdukset kevähangilla nostava hymyn suupieliin ja pikkuhiljaa taimikylvökset tuovat tutusti multaa kynsien alle. Aurinko on IHANA, mutta alkukevät on usein hankalaa aikaa ikivihreille kasveille, kuten havuille ja alppiruusuille, jotka alkavat herkästi haihduttamaan vettä lehdistään ja neulaisistaan lämmittävässä auringonpaisteessa .  Yhteytämisprosessi siis pyörähtää käyntiin.  Jos pihallasi on näitä ikivihreitä kasveja nyt on jo pikkuhiljaa kiire suojaamaan ne kevätauringolta!




Havut ja alppiruusut ovat kasveja, jotka haihduttavat vettä myös talvikaudella. Mitä aurinkoisempi paikka ja vielä sopivan tuulinen sää, sitä suurempaa on veden haihtuminen.  Useilla havukasveilla ja varsinkin alppiruusuilla juuristo on lähellä maanpintaa eli talvikaudella niiden juuristoalue jäätyy kokonaan ja jäätyneestä maasta kasvi ei pysty ottamaan vettä lehtien tai neulasten kautta haihtuvan veden tilalle.  Juuristoalueen jäätymistä voidaan hidastaa esim. kasaamalla pakkaslunta kasvin alle tai käyttämässä esim. talvensuojaturvetta alppiruusujen juuristoalueella. Nuorten havupuiden juuristo on vielä melko pinnassa ja nekin tarvitsevat suojaa kolmena-neljänä ensimmäisenä keväänä istutuksestaan ennen kuin ovat kasvattaneet juuristonsa syvemmälle.

Jotta keväinen kasvien varjostus onnistuisi suht helposti, kannattaa varjostuskankaiden tukikehikot rakentaa valmiiksi jo syksyllä.  Itselläni tämä on muutaman kerran syksyn kiireissä unohtunut ja kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että ei ole kovin kivaa yrittää porata umpijäiseen maahan jonkin sortin reikää, johon tukikehikon kepit saisi upotettua... Tähän tukikehikkoon sitten kiinnitetään varjostuskangas, joka suojaa kasvia kevätauringolta. Usein tuollainen varjostuskangas muodostaa niin ison pinnan että jos tukikehikko ei ole tukevasti maassa kiinni on vaarana, että koko hoito lentää kovalla tuulella pois paikoiltaan ja huonoimmassa tapauksessa vahingoittaa myös varjostuksen kohteena olevaa kasvia.  

kuva www.pihakivi.com

Kevätauringon vahinkoja estää myös syksyllä tehty syyslannoitus, sillä se sisältää fosforia ja kaliumia, joiden puutos altistaa kasveja herkästi kevätahavan tuhoille. Kevätsuojauksesta puhuttaessa ei saa unohtaa ryhmäruusuja.  Kevään aurinkoiset päivät voivat olla ruusujen suojaisessa kasvupaikassa todella lämpimiä ja näin ruusujen kasvu saattaa lähteä liian aikaisin käyntiin. Yöt ovat kuitenkin vielä kylmiä eli pakkasta esiintyy ja heränneet silmut ovat vaarassa paleltua.  On myös perennoja, joiden suojaamisesta tulee huolehtia esim. neilikat ja sammalleimu. Nämä kasvavat yleensä kivikkopenkissä, joka on pihan aurinkoisimmassa paikassa eli niiden kevätsuojaamiseen kannattaa kiinnittää myös huomiota esim. lisäämällä alueelle lunta tai suojaamalla kasveja havunoksilla.

Kun kasveja lähdetään suojaamaan varjostuskankailla, on tärkeää huomioida, että kankaan materiaali on hengittävä ja  tarpeeksi suojaava.  Hallaharsoa ei saa käyttää missään nimessä, sillä sen ideana on kerätä alleen lämpöä eli hallaharsolla kevätahavasta kärsivän kasvin tilaa pahennetaan entisestään. Säkkikangas tai vihreä kudottu muovikangas ovat varjostukseen sopivia materiaaleja.  



Kuvat netistä motonet ja prisma

Kangas kiedotaan kasvin ympärille ja huolehditaan siitä, että myös kasvin latva on suojassa.  Kangas kannattaa kiinittää paikoilleen sitomalla.  Suojakankaat poistetaan vasta sitten kun kasvien juuristolaue on varmasti sulanut.  Tätä sulamista voidaan edistää kastelemalla juuristoaluetta kädenlämpöisellä vedellä. Varjostuskangasta kannattaa varata kasvin ympärille niin reilun kokoinen kappale, että sitä on "varalla" hangen päällä.  Näin se riittää suojaamaan myös kasvin alaoksat lumen sulaessa.

Jos kaikesta suojaamisyrityksestä huolimatta käy niin, että kasvit pääsevät kuivumaan, voi niitä suihkutella havupuubalsamilla, joka sisältää mm. typpeä ja aminohappoja ja auttavat korjaamaan syntyneitä vahinkoja.  Ne oksat, jotka eivät enää herää, poistetaan leikkaamalla.  Havukasveista mm. tuija menee usein keväällä rusehtavaksi, mutta korjaantuu kevään edetessä.



Yleisimpiä vihreitä ikivihreiden kasvien talvisuojauksessa


1. Ollaan myöhässä suojauksen kanssa eli ei huomioida sitä, että jo helmikuun aurinkoiset päivät saavat ikivihreät kasvit haihduttamaan vettä.

2. Kasvin tukahduttaminen vääränlaisella varjostuskankaalla esim. hallaharso tai kasvi on pakattu liian umpinaiseksi.  Musta muovisäkki ei ole varjostusta varten!

3.  Talvisuojaa ei ole puhdistettu lumesta ja kasvi vaurioituu painavan lumen alla.  Tämä kannattaa huomioida esim. säkkikankaan kanssa, joka kastuessaan muuttuu painavaksi ja siihen tarttuu muutoinkin lumi hyvin herkästi.  Varjostuskankaita kannattaa siis ravistella lumettomiksi, jos niissä on paljon lunta.

4. Kiirehditään poistamaan talvisuojaus ennen kuin routa on sulanut eli kasvi haihduttaa, mutta ei saa juurillaa vettä tilalle

5. Kasvia ei muisteta kastella.  Ikivihreiden kasvien juuristoalueen sulamista voidaan nopeuttaa kastelemalla sitä kädenlämpöisellä vedellä ja näin parantaa kasvien vesitilannetta.  Havujen kevätoloja voidaan helpottaa myös reippaalla kastelulla syksyllä ennen maanpinnan jäätymistä.  Näin niiden vesivarastot ovat "täynnä" tulevaa kevättä ajatellen.