Luonnonmukainen piha/puutarha

Haaveiletko helppohoitoisesta pihasta tai puutarhasta?  Asiakkaitteni toivelistan nro 1. on ehdottomasti pihan helppohoitoisuus.  Vaan kun lähden kyselemään sitten ajatuksia siitä, mikä heidän mielestään on helppohoitoista, on vastaus yleensä "ei istutuksia tai perennaryhmiä - vain nurmikkoa".  Valitettavasti tuo nurmikko on mielestäni pihan työläin osa eli ollaan kaukana helppohoitoisuudesta jos pihaan asennetaan vain pelkkä nurmikenttä.  Jokainen, joka on hoitanut laajaa pihanurmea tietää, että se on pienimuotoinen työleiri....leikkaamista, lannoittamista, paikkaamista, kastelua jne. jne.

Millainen sitten on helppohoitoinen piha?

Se on luonnonmukainen piha, johon valittu kasvit tontilla luonnostaan viihtyvistä lajeista.  Näiden lisäksi pihalle istututetaan tontin maaperäolosuhteisiin sekä valo-, kosteus- ja tuuliolosuhteisiin sopivia kasveja.  Eli tärkein asia on hahmottaa tontin maaperä ja hyväksyä se.  Näin vältetään kalliit ja työläät massanvaihdot, joilla vaikkapa kuivasta kangastontista pyritään väkisin tekemään tuore lehto.

Kuva: Kotiliesi

Miten luonnonmukainen piha/puutarha perustetaan?

1. Jos sinulla on valmis visio unelmiesi puutarhasta, niin tonttitarjontaa voisi katsoa vähän "sillä silmällä" eli miettiä mikä tarjolla oleva tontti vastaa maaperäominaisuuksiltaan sekä valo- ja tuuliolosuhteiltaan sitä omaa unelmien pihaa.  Esim. aurinkoiselle rinnetontille onnistuu helposti kaunis kuiva kivikkopuutarha ja tuore metästontti on oiva paikka metsäpuutarhalla.  Tärkeintä on, ettet yritä vääntää tontista väkisin jotain muuta, kuin mitkä sen lähtöasetelmat ovat.

2. Sopivan tontin löydyttyä voit aloittaa pihan suunnittelun ja lopuksi istutusalueiden suunnittelun.  Suosi istutusalueissa kerroksellisuutta eli käytä sekaisin puita, pensaita ja perennoja. Muista, että pieneenkin pihaan mahtuu puu! Nykyisin on tarjolla iso valikoima rungollisia pensaita, joista saa pikkupuun vaikka rivitalon pihaan.

3.  Suosi istutuksissa monilajisuutta.  Näin kasvustot eivät ole herkkiä erilaisille kasvitaudeille tai tuohoeläimille.  Myös talvituhot jäävät pienemmäksi tällaisessa istutusryhmässä kuin sellaisessa, jossa on vain yhtä lajia.  Monilajisuus myös houkuttelee puutarhajaan monipuolisen eliökannan ja näin tuholaisilla on pihalla myös erilaisia luonnollisia vihollisia.  Käytä istutusryhmissä myös syötäviä kasveja, kuten esim. yrttejä.

4.  Suosi kasvivalinnoissasi sellaisia kasveja, jotka houkuttelevat pihaan ja puutarhaan perhosia ja pölyttäjiä.  Näihin kasveihin voit tutustua esim. Riku Cajanderin Puutarhan parhaat perhoskasvit -kirjassa.  Jos pihalle on mahdollista tehdä lampi tai pieni kosteikko saat siihen mukavan alueen sammakoille ja sudenkorennoille. Perhosia voi houkutella pihalle myös ns. perhosbaarin avulla ja hyönteishotelli helpottaa haluttujen petohyönteisten talvehtimista pihapiirissä. GreenDreams Oy:n Pinterest -kansiosta löydät kuvia erilaisista perhoskasveista ja hyönteishotelleista.

5.  Huolehdi myös pihan muista pikkueläimistä.  Jätä turvallisia kulkureittejä siileille ja kiinnitä piha-alueelle linnunpönttöjä.  

6. Kompostoi eli suosi tontin sisällä tapahtuvaa kierrätystä.  Kompostista saat kompostimultaa, jota voidaan käyttää puutarhassa lannoitteena ja maanparannusaineena.  Luonnonmukainen piha on syksyisinkin helppohoitoinen, sillä pihaa ei suositella haravoitavan paljaaksi vaan lehdet jätetään paikoilleen maatumaan.


7. Luonnonmukaisella pihalla pyritään kattamaan kaikki istutusalueet esim. viherkatteella.  Katteiden avulla suojataan paljas maanpinta, jotta se ei haihduta vettä eikä olisi niin altis eroosiolle.  Nurmikoalueen sijaan suositaan maanpeitekasveja, kunttaa tai esim. niittykasvillisuutta


8. Vältä erilaisten torjunta-aineiden käyttöä puutarhassasi.  Monilajisessa puutarhassa vallitsee luonnon tasapaino eli tuhohyönteisillä on siellä luontaisia vihollisia eikä myrkkyjä tarvita.


9. Tärkeintä luonnonmukaisen puutarhan hoidossa on rentous :)  Luonnonmukaista puutarhaa sanotaankin usein laiskan miehen puutarhaksi sillä ideana on, että luonto hoitaa puutarhan.  Se ei tarvitse lisäkastelua eikä lannoituksia, kun kasvit on valittu tontin maaperä ja kasvuolosuhteet huomioonottaen.  Luonnonmukaisella pihalla kasvien annetaan levitä rauhassa ja hyväksytään luonnonvalinta eli se, että kaikki kasvit eivät menesty esim. joka talvi hengissä.

Nautitaan luonnomukaisesta pihasta, niin nauttivat myös kimalaiset ja perhoset !

Vanhan pihan kunnostaminen

Kaikille omakotitalosta haaveileville uuden rakentaminen ei ole sopiva vaihtoehto vaan he valitsevat uudeksi kodikseen vanhan talon - usein ihan sen takia, että siellä on valmiina piha suurine puineen ja pensaineen. Vanhaan pihaan halutaan kuitenkin mahdollisesti jotain muutoksia.

Vanhan pihan saneerausta suunnittelevan on syytä edetä piharemontin kanssa hitaasti ja ajatuksen kanssa - uudistaminen tulee tehdä varoen ja lempeällä otteella.   Kannattaa miettiä onko vanha rintamiestalo ympäristöineen sinulle sopiva paikka, jos haaveilet japanilaistyylisestä havu/kivikkopuutarhasta. Ennen kuin pihan muokkaukseen ryhdytään , suosittelen ympäristön, kasvillisuuden sekä tontin tuuli- ja valo-olosuhteiden tarkkailua vaikkapa ihan pari kesää ja talvea kaikessa rauhassa.  Näin selviää tontin valoisimmat, varjoisimmat, kuivimmat, kosteimmat ja tuulisimmat kohdat ja sen perusteella voidaan lähteä pihan kunnostamiseen ja uudistamiseen.

Pihan raivaaminen aloitetaan varovaisesti.  Hienovaraisella raivauksella saadaan esiin pihan alkuperäinen kasvillisuus ja seasta voi löytää esim. ihania, kestäviä maatiaisperennoja. Olisi tärkeää myös hieman selvittää talon ja pihan rakentamisajankohdan puutarhaihanteita, jotta kunnostaminen sujuisi vanhaa kunnioittaen.   Esim. vanhan puutalon (ennen sotia rakennettu) pihalla kulkuväylät olivat alunperin hiekkakäytäviä tai paikalla valettuja betonilaattoja.  Puutarhat olivat reheviä ja niissä oli selkeät hyötypuutarhat marjapensaineen, perunamaineen ja omenapuineen.  Oleskelualueet olivat selkeästi irti rakennuksesta niitä suojasi pensasryhmät.  Sotien jälkeen pihojen suunnittelussa kiinnitettiin huomiota pihan käyttöön perheen oleskelualueena.  Talon yhteyteen laatoitettiin oleskelupaikka ja pihanurmikosta muotoutui alue mm. pihapelejä varten.  Hyötypuutarhat pienenivät ja suuret perennaistutukset valtasivat alaa. -60 ja -70 -lukujen tasakattoisten tiilitalojen pihat olivat yksinkertaisia, suoraviivaisia ja istutuksissa suosittiin havukasveja ja näyttäviä perennoja.  Istutusalueet olivat yhtenäisiä ja oleskelualueet siirtyivät talon yhteyteen.

Milloin vanhan pihan remontointi on ajankohtaista?

• Vanha piha  tehty edellisten asukkaiden mieltymysten mukaisesti ja aika on ajanut toteutuksen ohi eli huomataan piharemontin tarve. 
• tontilla olevia rakennuksia remontoidaan
• sokkelin kosteuseristämisen yhteydessä
• sadevesijärjestelmien parannustöiden yhteydessä
• tontin pintavesien ohjaamisen yhteydessä
• pihavalaistuksen parantaminen

Kunnostussuunnitelman lähtökohtana on realistinen tilannekartoitus puutarhan/pihan nykytilanteesta. 

Tontista piirretään pohjakartta, johon merkitään:

• tontin rajat ja rakennukset
• nykyiset toiminnot
• kootaan yhteen pihan "aarteet" eli alkuperäisen pihan kasvillisuus
• ilmansuunnat
• ikkunat/ovet
• tasoerot
• olemassa olevat puut, pensaat ja perennaryhmät
• aidat
• isot kivet tms.
• naapurit
• tiet
• valaistus
• tuulensuunnat
• vesipiste
• säilytettävät rakenteet (pergolat, leikkimökki jne.)
• näkymät (hyvät ja huonot)

Seuraavaksi tehdään kuntoarvio pihapiirin kasvillisuudesta eli arvioidaan itse tai asiantuntijan avulla puiden ja pensaiden kunto ja mietitään miten esim. suurten puiden poisto vaikuttaa omaan ja naapuruston maisemaan. Esim. suurten koivujen poisto vaikuttaa tontin vesitalouteen ja valo-olosuhteisiin. Kasvillisuuden arvioinnin ohessa tarkistetaan pihapiirin kalusteet ja säilytettävät rakenteet.

Mitä muuta pitää ottaa huomioon:

Tutustu oman asuinalueen rakennusjärjestykseen sillä kuntien ja kaupunkien rakennusjärjestykset ohjeistavat mm.

• puiden kaatoa
• tukimuurien ja pengerrysten rakentamista
• piharakennusten rakentamista ja sijoittamista tontille (esim. grillikatos, leikkimökki...)
• lumien kasausta
• istutuksia
• pihan aitaamista
• tontin ajoliittymiä

Näiden ohjeistusten sisältö vaihtelee alue- ja paikkakuntakohtaisesti

Marras- ja joulukuun puutarhavinkit

Kurkkaa tästä puutarhavinkit marras- ja joulukuulle!

Viimeisiä viedään....

...eli viimeisten syksyisten pihahommien tekoa kuului tähän lokakuiseen lauantaipäivään.

 

Pihan sisäänajotien reunassa on kaksi suurta pihlajaa, joista ymmärrettävästi tulee aika paljon lehtiroskaa näin syksyllä.  Tämä onkin oikeastaan ainoa paikka, josta meillä haravoidaan lehdet pois.  Ensinnäkin kastuessaan ja jäätyessään ne on ihan älyttömän liukkaita ja toisekseen jäätyessään tuohon ajotielle voin kertoa kokemuksen syvällä rintaäänellä, että on hieman tuskaista yrittää kolata ensimmäisiä lumia tuosta, kun kola tökkää jokaiseen lehtimöykkyyn.... 

Nyt olin ihan viime hetkillä tekemässä tätä hommaa, sillä osa lehdistä oli jo autonrenkaiden alla jäätynyt ja ne piti sitten pukkia petkeleellä irti.  Niin en tiedä sanooko tuota rautaa muut petkeleeksi?  Se on ainakin meidän perheessä ollut aina petkele - pappakin puhutteli sitä tuolla nimellä :D :D

Haravoinnin jälkeen vielä reipas harjaus ja toivottavasti viimeiset koivunsiemenet pois asfaltilta.  Tänä kesänä on ollut kyllä ennätysmäärä koivunsiemeniä.  Meillä on piha siivottu ainakin kahteen kertaan painepesurilla ja muutamaan otteeseen harjaamalla ja aina niitä vain on ja on.  Ja kun omistaa kaksi koiraa niin voin sanoa, että niitä on muutama kappale myös sisällä.  Onko muualla ollut yhtä satoisa koivunsiemenkesä?  Siivouksen lopputulos tässä.  Kaksi säkillistä lehtiä ja siemeniä.

 

Samalla, kun minä puuhastelin haravoinnin kimpussa, mies puhdisti roskat meidän ja naapurin sadevesikouruista.  Tämä homma on tehtävä joka syksy, ettei käy niin, että kouruissa kasvaa keväällä minikoivuja ja ihmetellään miksi sulamisvedet on pitkin seiniä.

 

Tälläkin kertaa kourut olivat ihan reunoihin asti täynnä tavaraa - pakastettua sellaista :D  Eli helppo homma - sen kun nosteli kourusta jääkalikoita pois.  Jännä juttu muuten, että tämä kourujen puhdistus on miehen mielestä aina niin kivaa hommaa...  Ettei vaan johtuisi siitä, että pääsee leikkimään tuollaisella "hiioppi" vehkeellä ? :D :D

Tyhjensin haravoinnin päätteeksi myös rännien alla olevat loiskekupit.

 

Niin ja tuli todettua, että kauneus on katoavaista... eli tässä kuvaparissa säleikkövilliviini pari-kolme viikkoa sitten ja nyt.

Pihan istutusalueiden lehdet saivat jäädä sijoilleen ja ne haravoidaan sitten keväällä jos on tarvetta.

 

 

Ja vaikka pienesti korkeanpaikan kammoinen olenkin niin pitihän minunkin päästä turistina tuonne häkkiin keinumaan.  Tässä näkymää naapurin pihalta meille - siellä puutarhakoira tarkkana pihalla :D 

 

Ja tässä näkymiä asuinalueemme yleisilmeestä.  Harmi, kun oli niin harmaa ilma....

 

Niin ja vielä lopuksi kuva siitä kesällä asennetusta liuskekiveyksestä.  Ihan kivasti se on asettunut tuohon paikalleen ja pikkuhiljaa sain tuon istutusalueenkin tehtyä.  Jäi siihen toki vielä ensikesäksikin hommaa :)  Hieman outoa tuossa kuvassa on se, että naapurin puolelta kaadettiin pari viikkoa sitten iso koivu.  On ollut kyllä opettelussa tuo muuttunut näkymä pihan perälle.  Ja ensi kesänä meillä on ihan eri valoisa piha!

 

Syyspuuhia

Tässä vaiheessa kesää/alkusyksyä iskee usein fiilis, ettei jaksaisi tehdä pihalla enää yhtään mitään.  Jotenkin vain ajatus hyvästä kirjasta ja sohvannurkasta vetävät puoleensa paljon tehokkaamin kuin ajatus rikkaruohojen kitkemisestä tai perennojen jakamisesta...

Puutarhan syksyiset hoitotyöt kannattaa kuitenkin tehdä huolellisesti, sillä tästä huolehtiminen näkyy sitten jälleen seuraavana keväänä.    Syksyllä hoidetut istutusalueet ovat siisti heti keväällä ja syysistutukset saavat käyttöönsä maan kevätkosteuden ja pääsevät heti ilmojen lämmettyä kasvuvauhtiin.  

Meidän perheessä on keväällä odotettavissa ylioppilasjuhlat, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.  Tästä syystä minuun on purrut todellinen syksyinen puutarhakärpänen tai ehkä loppukesän otsikoiden mukaisesti puutarha-ampiainen :)   Kaikki tuntevat sanonnan "suutarin lapsella ei ole kenkiä" ja omalla pihallani tuo sanonta on ollut parin viime kesän aikana valitettavan totta.  Pihan toiminnot ja rakenteet on suunniteltu n. 9 vuotta sitten, kun nykyiseen asuntoomme muutimme, mutta istutusalueet ovat olleet enemmän ja vähemmän erilaisten kasvien kokeilualustoina.  Tähän on vaikuttanut suuresti se, että alkuvuosina työskentelin useamman kesän puutarhurina paikallisessa taimimyymälässä ja kaikkia ihanuuksia piti tietysti saada omalle pihalle.  Omalla pihallahan voi ihan huoleti kokeilla kaikkia erikoisuuksia - niitäkin, joista melko varmasti tietää etteivät ne tule kestämään talviolosuhteita. Alkuun pihalla oli paljon pensaita ja havujakin, joista on pikkuhiljaa luovuttu.  Ja niin paljon kuin rakastinkin sitä vaaleanpunaista pensashanhikkia, niin todettava oli, ettei se voinut pihallamme kovinkaan hyvin :(

Nyt on kuitenkin menossa "Hurja Remontti", jossa olen käynyt läpi pikkuhiljaa nuo istutusalueet eli nostanut perennoja ylös ja jakanut ne sekä kaivanut ylös pihan ylimääräisiä pensaita ja luovuttanut ne uusiin koteihin. Minut on selkeästi vallannut perennakuume, joka on uusi ilmiö :D  Hetimullekaikkitänne -tyyppinä, haluaisin välittömästi pihani samanlaiseksi luonnonmukaiseksi perennakeitaaksi kuin suuresti ihailemani hollantilaisen maisemasuunnittelija Piet Oudolfin luomukset <3  (Tähän välihuomautuksena se ihana asia, että pääsen ensi viikolla tutustumaan Piet Oudolfin suunnittelmaan Drömparkeniin Enköpingissä.  Tämä vierailu toteutuu Maisemasuunnittelijat ry:n opintomatkalla Tukholmaan ja Enköpingiin.)

Samassa piharemontin huumassa poistin vihdoinkin sen pienen nurmialueen, joka pihallamme on sinnitellyt ja korvasin sen liuskekivilaatoilla.  Ihan ekologinen vaihtoehto leveine saumoineen eli hyvin menee sadevedet "läpi" kiveyksen.  Tuosta pienestä nurmikkokaitaleesta päätettiin luopua ihan siitä syystä, että perheemme kaksi koiraa ehtivät myllätä alueen aina keväisin siihen kuntoon, ettei siihen yksinkertaisesti jaksa nurmikko  nousta.  Nyt on "koiraystävällinen" nurmialue :)

 

Naapuripiha on ihan täysremontissa ja valo-olosuhteet ovat muuttuneet tämän kesän aikana rajusti pihallamme.  Esim. kuvassa oleva pihan takaosa on ollut todella varjoinen ja nyt sinne vihdoinkin paistaa ilta-aurinko!  Lisäksi valo-olosuhteita tulee muuttamaan takana olevan pihan pihlajien nuorennus eli tuolta aidan takaa tulee häviämään isot, mutta valitettavan huonokuntoiset pihlajat ja samalla valo lisääntyy entisestään meidän pikkupihalla.

Noissa yllä olevissa kuvissa on ensimmäisenä lähtötilanne v.2006 sen vieressä pihauudistus v.2008 ja alhaalla tämän kesän liuskekiviprojekti.  Tuohon pöydän takana olevan sinikukkaisen pihasyreenin viereen tulee valkoikukkainen syreeni ja nyt matalaksi leikattu pohjantuomipihlaja-aita annetaan kasvaa n. 100-120 cm korkeaksi  Ei 200-250 cm korkeaksi jota se oli ennen kevään alasleikkausta.

No tämä minun urakkani jatkuu seuraavaksi pihan sisääntulon reunassa oleviin istutusalueisiin ja vaikka kevät ja pihajuhlat ovatkin jo mielessä niin samalla pyrin katsomaan pihaa kriittisin silmin siltä kantilta, että riittääkö pihassa kukintaa vielä näin syksyllä.  Eli kun kulkee siellä omassa puutarhassa kannatta pistää paperille ylös ja vaikka ottaa valokuvia kohdista mihin haluaisi jotain kivaa syyskukkijaa ja suunnitella istutukset vaikka talven aikana valmiiksi.  Eikä kannata miettiä pelkästään syyskukkijoita vaan asiaa voi katsoa myös  kasvien syysvärityksen kannalta. Esim. aronian tai villiviinin punainen syyväri on todella upeaa katsottavaa.

Ps.  lienee vaikeaa arvata kuka sen naapuripihan remontin on suunnitellut ;D  Niin ja tässä ne pienet puutarha-apulaiset, joista koko  "Hurja remontti" oikeastaan sai alkunsa  :D