Ikivihreiden kasvien suojaaminen keväällä

Kotipuutarhureille kevät on uuden kasvukauden aloittamisen juhlaa! Auringonpilkahdukset kevähangilla nostava hymyn suupieliin ja pikkuhiljaa taimikylvökset tuovat tutusti multaa kynsien alle. Aurinko on IHANA, mutta alkukevät on usein hankalaa aikaa ikivihreille kasveille, kuten havuille ja alppiruusuille, jotka alkavat herkästi haihduttamaan vettä lehdistään ja neulaisistaan lämmittävässä auringonpaisteessa .  Yhteytämisprosessi siis pyörähtää käyntiin.  Jos pihallasi on näitä ikivihreitä kasveja nyt on jo pikkuhiljaa kiire suojaamaan ne kevätauringolta!

Havut ja alppiruusut ovat kasveja, jotka haihduttavat vettä myös talvikaudella. Mitä aurinkoisempi paikka ja vielä sopivan tuulinen sää, sitä suurempaa on veden haihtuminen.  Useilla havukasveilla ja varsinkin alppiruusuilla juuristo on lähellä maanpintaa eli talvikaudella niiden juuristoalue jäätyy kokonaan ja jäätyneestä maasta kasvi ei pysty ottamaan vettä lehtien tai neulasten kautta haihtuvan veden tilalle.  Juuristoalueen jäätymistä voidaan hidastaa esim. kasaamalla pakkaslunta kasvin alle tai käyttämässä esim. talvensuojaturvetta alppiruusujen juuristoalueella. Nuorten havupuiden juuristo on vielä melko pinnassa ja nekin tarvitsevat suojaa kolmena-neljänä ensimmäisenä keväänä istutuksestaan ennen kuin ovat kasvattaneet juuristonsa syvemmälle.

Jotta keväinen kasvien varjostus onnistuisi suht helposti, kannattaa varjostuskankaiden tukikehikot rakentaa valmiiksi jo syksyllä.  Itselläni tämä on muutaman kerran syksyn kiireissä unohtunut ja kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että ei ole kovin kivaa yrittää porata umpijäiseen maahan jonkin sortin reikää, johon tukikehikon kepit saisi upotettua... Tähän tukikehikkoon sitten kiinnitetään varjostuskangas, joka suojaa kasvia kevätauringolta. Usein tuollainen varjostuskangas muodostaa niin ison pinnan että jos tukikehikko ei ole tukevasti maassa kiinni on vaarana, että koko hoito lentää kovalla tuulella pois paikoiltaan ja huonoimmassa tapauksessa vahingoittaa myös varjostuksen kohteena olevaa kasvia.  

kuva www.pihakivi.com

Kevätauringon vahinkoja estää myös syksyllä tehty syyslannoitus, sillä se sisältää fosforia ja kaliumia, joiden puutos altistaa kasveja herkästi kevätahavan tuhoille. Kevätsuojauksesta puhuttaessa ei saa unohtaa ryhmäruusuja.  Kevään aurinkoiset päivät voivat olla ruusujen suojaisessa kasvupaikassa todella lämpimiä ja näin ruusujen kasvu saattaa lähteä liian aikaisin käyntiin. Yöt ovat kuitenkin vielä kylmiä eli pakkasta esiintyy ja heränneet silmut ovat vaarassa paleltua.  On myös perennoja, joiden suojaamisesta tulee huolehtia esim. neilikat ja sammalleimu. Nämä kasvavat yleensä kivikkopenkissä, joka on pihan aurinkoisimmassa paikassa eli niiden kevätsuojaamiseen kannattaa kiinnittää myös huomiota esim. lisäämällä alueelle lunta tai suojaamalla kasveja havunoksilla.

Kun kasveja lähdetään suojaamaan varjostuskankailla, on tärkeää huomioida, että kankaan materiaali on hengittävä ja  tarpeeksi suojaava.  Hallaharsoa ei saa käyttää missään nimessä, sillä sen ideana on kerätä alleen lämpöä eli hallaharsolla kevätahavasta kärsivän kasvin tilaa pahennetaan entisestään. Säkkikangas tai vihreä kudottu muovikangas ovat varjostukseen sopivia materiaaleja.  

Kuvat netistä motonet ja prisma

Kangas kiedotaan kasvin ympärille ja huolehditaan siitä, että myös kasvin latva on suojassa.  Kangas kannattaa kiinittää paikoilleen sitomalla.  Suojakankaat poistetaan vasta sitten kun kasvien juuristolaue on varmasti sulanut.  Tätä sulamista voidaan edistää kastelemalla juuristoaluetta kädenlämpöisellä vedellä. Varjostuskangasta kannattaa varata kasvin ympärille niin reilun kokoinen kappale, että sitä on "varalla" hangen päällä.  Näin se riittää suojaamaan myös kasvin alaoksat lumen sulaessa.

Jos kaikesta suojaamisyrityksestä huolimatta käy niin, että kasvit pääsevät kuivumaan, voi niitä suihkutella havupuubalsamilla, joka sisältää mm. typpeä ja aminohappoja ja auttavat korjaamaan syntyneitä vahinkoja.  Ne oksat, jotka eivät enää herää, poistetaan leikkaamalla.  Havukasveista mm. tuija menee usein keväällä rusehtavaksi, mutta korjaantuu kevään edetessä.

Yleisimpiä vihreitä ikivihreiden kasvien talvisuojauksessa

1. Ollaan myöhässä suojauksen kanssa eli ei huomioida sitä, että jo helmikuun aurinkoiset päivät saavat ikivihreät kasvit haihduttamaan vettä.

2. Kasvin tukahduttaminen vääränlaisella varjostuskankaalla esim. hallaharso tai kasvi on pakattu liian umpinaiseksi.  Musta muovisäkki ei ole varjostusta varten!

3.  Talvisuojaa ei ole puhdistettu lumesta ja kasvi vaurioituu painavan lumen alla.  Tämä kannattaa huomioida esim. säkkikankaan kanssa, joka kastuessaan muuttuu painavaksi ja siihen tarttuu muutoinkin lumi hyvin herkästi.  Varjostuskankaita kannattaa siis ravistella lumettomiksi, jos niissä on paljon lunta.

4. Kiirehditään poistamaan talvisuojaus ennen kuin routa on sulanut eli kasvi haihduttaa, mutta ei saa juurillaa vettä tilalle

5. Kasvia ei muisteta kastella.  Ikivihreiden kasvien juuristoalueen sulamista voidaan nopeuttaa kastelemalla sitä kädenlämpöisellä vedellä ja näin parantaa kasvien vesitilannetta.  Havujen kevätoloja voidaan helpottaa myös reippaalla kastelulla syksyllä ennen maanpinnan jäätymistä.  Näin niiden vesivarastot ovat "täynnä" tulevaa kevättä ajatellen.